Vauva Har­joit­telee. Sen­so­mo­to­riikka kehittyy tarkan har­joit­telun avulla. Kor­pinen, Päivi & Vir­tanen, Aini. 2022. Grano Oy. 
UUSI KIRJA JUL­KAISTU 10/22

IMG-2143

Senio­ri­kou­lut­tajat NDT/​Bobath ja NDT/​Bobath Vauvat Päivi Kor­pinen ja Aini Vir­tanen ovat kir­joit­taneet ja valo­ku­vanneet kirjan Vauva har­joit­telee. Sen­so­mo­to­riikka kehittyy tarkan har­joit­telun avulla. Kir­joit­tajat toteavat, että “ Vauvan har­joittelu perustuu NDT/​Bobath -ajat­teluun. Vauvan koko­nais­val­taisen nor­maalin ja poik­keavan sen­so­mo­to­risen kehi­tyksen syväl­linen tun­te­minen ohjaa har­joit­telua. Vauvan ohjaa­misen har­joittelu toteu­tetaan nukkea apuna käyttäen”.
 
Jo pitkään on toi­vottu kirjan kansien väliin ja tera­peuttien oppi­misen tueksi teosta, johon olisi koottu esi­merkkejä siitä miten vauvan sen­so­mo­to­rista kehi­tystä voi auttaa silloin kun vau­valla on poik­keavaa liha­sak­ti­vi­teettia tai sen­so­mo­to­rii­kassa muu­tenkin on vai­keutta.
 
Kirja on hie­nosti tai­tettu ja kuvat teks­teineen ja otsi­koineen ovat varsin sel­keitä. Kir­joit­tajat tuovat esille hyvien (riit­tävän laa­jojen) pai­no­voi­ma­lin­jausten mer­ki­tyksen. Tarkan ohjauksen mer­kitys lapsen siitä saamaan palaut­teeseen ja sen avulla siir­ty­miseen ja sitä enna­koivien sys­teemien kehit­ty­miseen on hyvin tuotu esille. Kir­joit­tajat ovatkin sanoneet, että pitävät tär­keänä, että ajatus ja toteutus vauvan tera­piasta ei yksin­ker­tais­tuisi eikä yksi­puo­lis­tuisi. Vauvan sen­so­mo­to­riikan kehit­ty­minen on riip­pu­vainen aikuisen kyvystä olla lap­selle avuksi ja hyö­dyksi.
 
Pitkän tera­peutti- ja kou­lut­ta­jau­ransa ansiosta Päivi Kor­pi­sella ja Aini Vir­ta­sella on kokemus paitsi vau­vojen kanssa työs­ken­te­lystä myös näkemys siitä mitä tera­peuttien ei ole niin helppoa oppia vauvan tera­pia­har­joit­teluun liittyen. Siksi on tär­keätä har­joi­tella ensin nukeilla ja sitten soveltaa oppi­maansa vau­vojen kanssa.
 
Kir­jassa tuodaan myös hyvin esille se, miten tär­keätä on sitten vau­vojen kanssa toi­miessa ottaa huo­mioon vauvan oma aktii­visuus eli juuri se miten vau­valla enna­koivat jär­jes­telmät näkyvät ja ovat kehit­ty­mässä tai kehit­tyneet. Vauvan tera­pia­har­joittelu ei ole inn­o­tonta, pon­ne­tonta “vau­valle teke­mistä” vaan vauvan mieli, kog­nitio, aistit ja muu havain­to­mo­to­riikka sekä” hands on - hands off” ovat tera­peutin jat­kuvan huo­mioonoton ja reflektion koh­teena. Ja kaiken pohjana tera­peutin tutkiva asenne: miten löydän polun tämän vauvan luo, jotta kans­sa­käy­minen vauvan kanssa onnistuu ja moni­puo­listuu.
 
Vauvan har­joittelu tera­piassa ja siitä klii­nisen päät­telyn teke­minen ja vauvan sen­so­mo­to­risten tai­tojen ohjaa­minen ovat jat­kuvaa tasa­pai­not­telua sen suhteen mitä pai­no­tetaan. Mikä estää vauvaa oppi­masta, mikä hankala asia on kehit­ty­mässä ja mitä hyvää vauva on oppinut ja oppii. Tera­peutin on opittava irrot­tamaan kat­seensa omista otteistaan ja siir­tämään havain­noin­tinsa siihen mitä vauva ohjauksen SEU­RAUKSENA tekee ja oppii. Monen­laista taitoa edel­ly­tetään tällöin tera­peu­tilta. Tämän kirjan avulla tera­peutti voi rau­hassa painaa mieleen kou­lu­tuk­sissa oppi­maansa. Ja vihdoin oma sovel­ta­miskyky lisääntyy, kun perustat ovat hal­lussa.
 
Kiitos monen vuoden (vuo­si­kym­menten) poh­din­noista ja kou­lu­tus­ko­ke­muk­sista. Vauvan terapiaa ei pel­kästään kirjan avulla opi. Kirja toimii kui­tenkin erin­omaisena mie­leen­pa­lau­tu­misen apuna ja tera­pia­tai­tojen syventäjänä.

Kirjaa on saa­ta­vissa: paivi.m.korpinen(at)gmail.com 
 
Karla Pesonen-Wikman