Kuluneen viikon aikana on huolestuneena ihmetelty, mitä tapahtuu KELA:n vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnassa. Hankintakilpailussa ulkopuolelle jäi useita kuntoutuksen asiantuntijoita, joita vaikeavammaiset lapset ja nuoret nimenomaan tarvitsevat. Kuluneen viikon aikana on tehty myös runsaasti työtä, jotta tämä laiva kääntyisi ja ottaisi paremman kurssin.
Tänään saimme kuulla, että KELA täydentää lasten ja nuorten vaativan kuntoutuksen hankintaa. Kiitos varsinkin Reetta Tuomisto, joka on tehnyt suuren työn tämän asian eteen sekä kaikki muut aktiiviset, tiedottamisella on ollut suuri merkitys. Hienoa, miten lasten vanhemmat ovat myös lähteneet mukaan, heillä on se tosiasillinen kokemus, mitä hyvä kuntoutus on.
Suomen NDT-yhdistyksellä ja NDT/Bobath -kouluttajilla on yhteinen näkemys lisäkoulutuksen merkityksestä vaativan lääkinnällisen kuntoutumisen edistäjänä. Kysymys ei ole pelkästään fysioterapeuttien lisäkoulutuksesta, vaan merkitystä on kaikkien lasten kanssa työskentelevien terapeuttien koulutuksesta. Toimintaterapeuttina työskennellessä vaikeavammaisten lasten kanssa tarvitsen lisäkoulutusta. Työskentely saman lisäkoulutuksen saaneiden terapeuttien kanssa, mahdollistaa lapselle monipuolisen ja tavoitteellisen kuntoutumisen, lapsi saa tarpeeksi toistoja oppiakseen omaa liikkumistaan sekä perhe otetaan mukaan kuntoutumiseen.
Meiltä lasten kuntoutuksen asiantuntijoilta vaaditaan paljon, mutta sen me pystymme antamaan, sillä me osaamme ja tunnemme sekä rakastamme työtämme, mitä lasten kuntoutuksen eteen teemme.
Oili Alasalmi
puheenjohtaja
Alla NDT/Bobath -seniorikouluttaja Karla Pesonen-Wikmanin kirjoitus.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutumisen edellyttämä erityisasiantuntijuus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutumisen keskeisenä tavoitteena, on taata lapselle mahdollisimman suuri kyky osallistua ympäristössään ikätasoisiinsa toimintoihin. Tämän edellytyksenä on jo varhain vauvaiässä /lapsuudessa alkava toimijuuden kehittyminen: lapselle kehittyy kyky uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä ja lapsi saa koko potentiaalinsa käyttöönsä. Lapselle alkaa selvitä, miten hän uskoo itseensä tekijänä, miten selviytyy ympäristössään ja ympäröivässä kulttuurissa. Neurologinen sairaus, vamma tai muu sen kaltainen erityishäiriö häiritsee tai estää yllä kuvatun kaltaisen toimijuuden kehittymistä, erityisesti silloin, kun lapsi ja hänen lähipiirinsä eivät saa riittävää erityisasiantuntemusta tuekseen.
Erityisasiantuntemus lasten vaativan lääkinnällisen kuntoutumisen saralla poikkeaa tavallisesta fysioterapeutin työstä. Siksi fysioterapeutin on hankittava erityisasiantuntemusta esimerkiksi NDT/Bobath -opintojen (NeuroDevelopmetal Treatment Approach) kautta. Tämä on ympäri maailmaa käytössä oleva moderni, monialainen terapialähestymistapa, jota Suomessa on voinut opiskella vuodesta 1982 lähtien. NDT/Bobath -perusopintojen hyväksytysti suorittaminen edellyttää jo ennen koulutukseen hakeutumista kahden vuoden työkokemusta lasten kanssa, joilla on jokin neurologinen kehitysviive. Koulutus koostuu viidestä kahden viikon opintojaksosta, sekä ennen opintojen alkua ja jaksojen väleillä suoritettavista etäopinnoista terapiatyön käytäntöihin (analysoitavat kuvatallenteet omasta terapiatyöskentelystä) ja teorioihin (kirjalliset työt sekä itsenäisesti että verkko-opintoina) liittyen. Koulutuksen loppuunsaattaminen kestää yli puoli vuotta. NDT/Bobath -vauvaterapiakoulutus toteutetaan kahdessa osassa ja terapeutin oma työskentely ennakko- ja välitehtävineen, on tärkeä osa opintoja koulutuksessa tapahtuvan harjoittelun lisäksi. Näiden lisäksi lastenterapeutti rikastuttaa osaamistaan jatkuvalla koulutustensa päivittämisellä ja siirtää niistä oppimaansa terapiatyöhönsä.
Kerättyjen koulutuspalautteiden mukaan NDT/Bobath -perusopinnot muuttavat koulutusta edeltävän työotteen täysin. Terapeutti oppii havaitsemaan lapsen kykyjä ja vaikeuksien syitä analyyttisesti: Miten painovoima vaikuttaa lihasjänteyden ilmenemiseen, liikkumiseen ja toimintakykyyn, miten kyky eriytyneisiin liikkeisiin saavutetaan poikkeavasta lihasjänteydestä huolimatta jne. Koulutuksen aikana opitaan muun muassa keinoja, joiden avulla pysyviä virheasentoja ja kivuliaiden epämuodostumien syntymistä voidaan välttää. Ortopedisten leikkausten tarve vähenee, tällöin voivat vähentyä myös leikkausten myöhäisvaikutuksina usein ilmenevät kivuliaat haitat.
Erityisasiantuntemus yhdistettynä syvään kokemukseen lasten fysioterapiasta, näkyvät myös terapeutin kliinisen päättelyn taidon tasolla. Fysioterapeutti osaa analysoida tutkimuksensa perusteella esimerkiksi lapsen lihasjänteyden aiheuttamia nykypulmia ja sitä miten nyt nähtävissä olevat vaikeudet ja toisaalta olemassa olevat kyvyt tulevat TULEVAISUUDESSA todennäköisesti vaikuttamaan lapsen toimijuuteen ja sen kehitykseen. Pitkäkestoinen yhteinen terapiatyöskentely mahdollistaa lapsen, hänen lähipiirinsä ja terapeutin keskinäiset luottamukselliset yhteiseen työskentelyyn motivoidut välit. Pitkäjänteisesti toteutettu ja reflektoitu terapia antaa myös vastauksia terapeutille siitä, miten hyvin terapiatyöskentely on onnistunut tai missä on muuttamisen tarvetta. Tämän kautta selviää myös miten yhteinen työskentely lapsen ja hänen läheistensä kanssa on saavuttanut terapialle asetetut tavoitteet ( ”pääsen itse siirtymään pyörätuolista lattialle, pysyn mukana kavereiden hiekkalaatikkoleikissä, en pelkää enää yllättäviä ääniä, osaan itse riisua pipon ja käsineet, jaksan hyvin venytellä jalkojani, jolloin lihasjännityksen kipu ei tunnu”).
Kun lapsen liikkumiskyky on sairauden tai vamman tai kehityshäiriön johdosta poikkeavaa, myös hänen havaintomotoriikkansa kehittyy puutteellisesti. Tällä seikalla on usein vaikutuksia myös lapsen kognition kehittymiseen. Terapiatyöotteessaan lasten fysioterapeutti pohtii paitsi lasta, yksilöä ja hänen liikkumisen kykyjään ja haasteitaan myös havaintomotoriikan kehittämistä ja kehittymistä sekä tietokykyyn liittyvää taitoa ajatella ja prosessoida tietoaan ja tunteitaan. Lasten fysioterapeutti rakentaa harjoitteluympäristön lapselle kiinnostavaksi ja yllätykselliseksi tai tarvittaessa tutuksi. Lasten fysioterapeutti miettii motoriikan säätelyn ja liikkumisen oppimisen teorioihin pohtien, minkä tehtävän hän valitsee yhteisen tavoitteen saavuttamisen mahdollistumiseksi ja miten terapiatyöskentelyä toteutetaan.
Tärkeää on, että lapsi oppii terapeutin tuella ajattelemaan ja sanoittamaan omia tarpeitaan, tavoitteitaan, työskentelemään painovoimaa vastaan huolimatta lihasjänteysvaikeuksistaan ja arvioimaan omaa taitojen saavuttamistaan. Terapeutti on puolestaan vastuussa tekemistään ratkaisuista ja nopealla aikavälillä puuttuu asiaan, mikäli asetettuja tavoitteita kohti ei edetä. Erään äidin kuvaus ”..kiitos lapsen terapeutin, vaikea tilanne lähti kehittymään, mutta se vaati intensiivistä ja ennakoivaa ammattilaista..”
Lapsesta kasvaa nuori ja vihdoin aikuinen. Lasten fysioterapeutti pitää katseensa ja mielensä jatkuvasti lapsen tulevissa kehitystehtävissä tavoitteena itsenäinen, kivuton, omiin ratkaisuihin ja tavoitteenasetteluun kykenevä aikuinen.
8.10.2018
Suomen NDT-yhdistyksen ja NDT/Bobath -kouluttajien yhteisenä näkemyksenä,
Karla Pesonen-Wikman
NDT/Bobath -seniorikouluttaja
