NDT/​​Bobath -lähestymistapa

NDT/​Bobath -lähestymistapa

NDT/​Bobath on lähes­ty­mistapa tut­ki­miseen, klii­niseen päät­telyyn, tera­piaan ja yhteiseen työs­ken­telyyn yksilön ja hänen lähi­pii­rinsä kanssa silloin, kun sen­so­mo­to­rinen kehitys ja taidot eivät etene toi­vo­tusti hai­taten yksilön osal­lis­tu­misen mahdollisuuksia.

NDT/​Bobath ei ole tera­pia­me­ne­telmä vaan klii­niseen päät­telyyn, ongel­ma­rat­kai­suihin ja tera­pia­tai­toihin  perustuva lähes­ty­mistapa yksilön toi­mi­juuden mah­dol­lis­tu­mi­seksi ja monipuolistumiseksi.

Katso NDT-juliste »

MIHIN NDT/​Bobath -LÄHES­TY­MISTAPA PERUSTUU

NDT/​Bobath perustuu nyky­ai­kaisiin teo­rioihin ja syvään asian­tun­te­mukseen lapsen sen­so­mo­to­ri­sesta kehi­tyk­sestä  sekä lihas­jän­tey­destä ja siitä miten ne ovat yhtey­dessä soma­to­sen­so­riikan, havain­to­mo­to­riikan ja kog­ni­tii­visten tai­tojen kehittymiseen.

Kuva: Liisa Uski, Media artist’s adventure

LIHAS­JÄN­TEYDEN MER­KITYS LAPSEN KEHITYKSEEN

Nor­maali lihas­jänteys mah­dol­listaa lihak­siston ja nivelten hyvin ajoi­tetun, sulavan yhteis­toi­minnan: liik­ku­mista ja toi­mintaa   kuvaavat  sopusuh­taisuus, sujuvuus, tar­koi­tuk­sen­mu­kaiset pai­no­voi­ma­lin­jaukset, ryt­misyys ja yhteen­so­pivuus. Tämä kaikki tuo moni­puo­li­suutta yksilön elämään. Lihak­siston ja nivelten sulava yhteis­toi­minta on yhtey­dessä tasa­pai­no­tai­tojen kehit­ty­miseen ja edistää myös eri ais­ti­toi­min­tojen kehit­ty­mistä. Myös esi­mer­kiksi pureskelu, sanojen muo­dos­ta­minen, käsialan nopeus ja rytmi kehittyvät.

NDT/​Bobath –lähes­ty­mis­ta­vassa pereh­dytään tar­kasti myös siihen miten ja miksi poik­keava lihas­jänteys han­ka­loittaa lapsen sen­so­mo­to­riikkaa ja sen myötä osal­lis­tu­misen mah­dol­li­suuksia .Poik­keava lihas­jänteys  aiheuttaa yksi­puo­lista toi­mi­juutta ja epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kaisia lin­jauksia ja epä­ryt­mi­syyttä. Nämä voivat ilman terapiaa johtaa lihas­ki­reyksiin ja pysyviin liikerajoituksiin.

NDT/​Bobath –tera­peutti, tera­piassa har­joit­televa yksilö ja hänen lähi­pii­rinsä työs­ken­te­levät yhtei­sesti ase­tet­tujen tavoit­teiden suun­tai­sesti. NDT/​Bobath –tera­peutti tuo tera­pia­työs­ken­telyyn tai­tonsa vakauttaa tai muuttaa lihas­jän­teyden aiheut­tamia haittoja yksi­lölle. Näin yksilön moto­rinen oppi­minen mah­dol­listuu. Liik­ku­minen, leik­ki­minen, ruo­kailu ja kom­mu­ni­kaa­tio­taidot moni­puo­lis­tuvat. NDT/​Bobath –tera­peutti pitää kat­seensa aina yksilön tule­vai­suu­dessa ja pohtii miten nyt tehdyt tai teke­mättä jätetyt toi­men­piteet ja rat­kaisut ovat yhtey­dessä yksilön tule­vai­suuden toimijuuteen.

Yksilön oma aktii­visuus on tera­pia­har­joit­telun kes­kiössä.  NDT/​Bobath –tera­peutti osaa mah­dol­listaa palaute – enna­kointi –jär­jes­telmän kehit­ty­misen yksi­löllä ja sitä kautta moto­rinen oppi­minen edistyy. 

MAA­IL­MAN­LAA­JUINEN LÄHES­TY­MISTAPA LAPSEN KUN­TOU­TU­MISEN TUEKSI 

NDT/​Bobath –lähes­ty­mis­tapaa opis­kellaan ympäri maa­ilmaa ja esi­mer­kiksi Euroo­passa vuo­sittain noin 700 fysio-, puhe- ja toi­min­ta­te­ra­peuttia opis­kelee ja val­mistuu  NDT/​Bobath – tera­peu­teiksi. He usein kuvaavat NDT/​Bobath –kou­lu­tusten aikana kehit­ty­neensä tera­pia­tai­doissaan sekä saaneet työ­kaluja tut­kivaan, kysyvään, poh­tivaan ja  ana­ly­soivaan  työ­ot­teeseen aikai­sempaa enemmän. NDT/​Bobath – taidot  ja tera­peutin poh­dis­keleva  työote edis­tävät myös lap­sella oman yksi­löi­ty­misen ja eriy­ty­misen kehit­ty­mistä ja mielen hyvin­vointia,  tär­keitä osal­lis­tu­misen mahdollistajia.

Karla Pesonen-Wikman 2020

NDT/­Bobath-lähes­ty­mistapa puheterapiassa

NDT/​Bobath -puhe­te­ra­piassa vai­ku­tetaan lapsen liian kor­keaan tai matalaan lihas­jän­teyteen, ja siten luodaan mah­dol­lisuus parempaan hen­gi­tykseen, äänen­tuottoon sekä oraali- ja puhe­mo­to­riikan kehi­tyk­selle. Koko­nais­mo­to­riikan hal­linnan avulla hel­po­tetaan kont­rol­loi­tujen ja eriy­ty­neiden liik­keiden kehi­tystä, ja edis­tetään siten kom­mu­ni­kaation ja syö­misen valmiuksia.

Vau­vai­käisten puheterapia

Vau­vai­käisten puhe­te­rapia pai­nottuu oikeiden syö­mis­mallien ja var­haisen kom­mu­ni­kaation kehi­tyksen tuke­miseen sisältäen inten­sii­visen van­hempien ohjaa­misen näissä asioissa.

Lasten puhe­te­rapia

Lasten puhe­te­rapian tavoitteet (n. kahden vuoden iästä lähtien) ovat jokaisen lapsen koh­dalla yksi­löl­lisiä puhe­vamman tyy­pistä ja vai­keus­as­teesta riippuen. Puhe­ky­vyt­tömän lapsen puhe­te­ra­piassa puheen kehi­tyksen tuke­miseen liittyy puhetta tukevan ja kor­vaavan kom­mu­ni­koinnin har­joittelu ja käyttö.

Aikuisten puhe­te­rapia

Aikui­siässä puhe­te­rapiaa voidaan vielä jär­jestää jak­soina tar­vit­taessa esi­mer­kiksi puheen sel­kiy­ty­miseen, äänen käyttöön tai kom­mu­ni­koinnin apu­vä­lineen käyttöön liittyen. Puhe­te­ra­pia­jakso voi olla tarpeen myös kom­mu­ni­koin­ti­taidon yllä­pi­tä­mi­seksi tai kehittämiseksi.

NDT/­Bobath-lähes­ty­mistapa toimintaterapiassa

Kuva: Liisa Uski, Media artist’s adventure

NDT/​Bobath -toi­min­ta­te­ra­piassa pyritään tukemaan lapsen leikkiä, kou­lun­käyntiä ja oma­toi­mi­suutta vai­kut­ta­malla lihas­jän­teyteen ja ohjaa­malla oikeita lii­ke­malleja. Toi­min­ta­te­ra­piassa vah­vis­tetaan muun muassa käsien ja näön käyttöä, eri­laisia ais­ti­toi­mintoja sekä hah­mo­tus­val­miuksia, jotka ovat pohjana lapsen taidoille.

Kir­jal­li­suutta

Autio Tuire:
Liiku ja leiki. Moto­risia perus­har­joit­teita lap­sille. VK-kus­tannus Oy.

Bly Lois:
Faci­li­tation Tech­niques Based on NDT Principles. 1999.

Bly Lois:
Motor Skills Acqui­sition in the First Year. Therapy Skill Builders. 1994.

Campbell Susann K., Vander Linden Darl W., Palisano Robert J.:
Phy­sical Therapy for Children. Third edition (+DVD). Saunders Elsevier. 2006.

Eins­pieler Christa, Prechtl Heinz F. R., Bos Arend F., Ferrari Fabrizio, Cioni Gio­vanni:
Prechtl´s Method on the Qua­litive Assessment of General Move­ments in Preterm, Term and Young Infants (+ DVD). Mac Keith Press. 2004.

Niemelä Pirkko, Siltala Pirkko, Tam­minen Tuula (toim.):
Äidin ja vauvan var­hainen vuo­ro­vai­kutus. WSOY. 2003.

Piper Martha C., Darrah Johanna:
Motor Assessment of the Deve­loping Infant. Saunders Elsevier. 1994.

Salpa Pirjo:
Lapsen liik­ku­misen kehitys – Ensim­mäinen ikä­vuosi. Tammi. 2007.

Salpa Pirjo, Autti-Rämö Ilona:
Lapsen ensim­mäinen vuosi, kehitys ei etene odo­te­tusti, mitä tehdä? Tammi. 2010.

Sand­ström Marita, Herrala Helinä, Kahrola Tytti:
Psy­ko­fyy­sinen ihminen. WSOY. 2008.

Sand­ström Marita:
Psyyke ja aivo­toi­minta - neu­ro­fy­sio­lo­ginen näkö­kulma. WSOY. 2010.

Sand­ström Marita:
Rat­sas­tus­te­rapian vai­ku­tukset neu­ro­fy­sio­logian ja tut­ki­mus­tu­losten näkö­kul­masta. Hel­sinki: Suomen kun­tou­tus­liitto ry. 2000.

Schulman Marja:
Vau­va­ha­vain­nointi - oppia obser­voi­malla. The­ra­peija-säätiö. 2003.

Sil­lanpää M., Herrgård E., Iiva­nainen M. (toim.):
Las­ten­neu­ro­logia. Kus­tannus Oy Duo­decim. 2004. 2. uud. painos.

Sink­konen Jari, Kalland Mirjam:
Var­haiset ihmis­suhteet ja niiden häi­riin­ty­minen. WSOY. 2005. 4. painos.

Woolfson Richard C.:
Vireä vauva. WSOY. 2006.
Tou­hukas taapero. WSOY. 2006.
Virkku vekara. WSOY. 2001.

KIR­JAL­LI­SUUTTA SYÖ­MISEN JA NIE­LE­MISEN ONGEL­MISTA JA TERAPIASTA:

Arvedson Joan, Brodsky Linda:
Pediatric swal­lowing and feeding assessment and mana­gement (Early childhood inter­vention series). Sin­gular publishing Group. Inc., 41th Street, San Diego, California92105-1197.

Suzanne Evans Morris, Marsha Dunn Klein:
Pre-feeding skills. Therapy Skill Builders. 1987. A division of Com­mu­nication Skill Builders, 555 Aca­demic Court, San Antonio, Texas.

Palmer, M M., Crawley,K., Blanco,I.:
Neo­natal oral-motor assessment scale: a rea­li­bility study. Journal on peri­na­talogy 1993; 13(1):28–35.

KOM­MU­NI­KAA­TIOON LIIT­TYVÄÄ KIRJALLISUUTTA:

Lau­nonen, Kor­pi­jaakko-Huuhka (toim.):
Kom­mu­ni­koinnin häiriöt. Syitä, ilme­ne­mis­muotoja ja kun­tou­tuksen perus­teita. Hel­singin yli­opisto: Lahden tut­kimus- ja kou­lu­tus­keskus. 1996.

von Tezchner, Mar­tinsen:
Joh­datus puhetta tukevaan ja kor­vaavaan kom­mu­ni­kointiin. Hel­sinki: Kehi­tys­vam­ma­liitto ry. 1999.

Siis­konen, Aro, Ahonen, Ketonen (toim.):
Joko se puhuu? Kie­len­ke­hi­tyksen vai­keudet var­hais­lap­suu­dessa. PS-kus­tannus. Jyväskylä. 2004. kirjatilaus@​nmi.​fi (Niilo Mäki Instituutti).

Kunnari, Savi­nainen-Mak­konen (toim.):
Mistä on pienet sanat tehty. Lasten ään­teel­linen kehitys. WSOY. 2004. WSOY/ Tilaus­konttori, Porvoo, puh. 019 576 26.

Lau­nonen, Kaisa:
Vuo­ro­vai­kutus - kehitys, riskit ja tuke­minen kun­tou­tuksen keinoin. Kehi­tys­vam­ma­liitto ry. Hel­sinki. 2007.

Lisää kir­jal­li­suus­läh­teitä tulossa!