NDT/Bobath -lähestymistapa
Lähestymistapa
NDT/Bobath -lähestymistapa
NDT/Bobath on lähestymistapa tutkimiseen, kliiniseen päättelyyn, terapiaan ja yhteiseen työskentelyyn yksilön ja hänen lähipiirinsä kanssa silloin, kun sensomotorinen kehitys ja taidot eivät etene toivotusti haitaten yksilön osallistumisen mahdollisuuksia.
NDT/Bobath ei ole terapiamenetelmä vaan kliiniseen päättelyyn, ongelmaratkaisuihin ja terapiataitoihin perustuva lähestymistapa yksilön toimijuuden mahdollistumiseksi ja monipuolistumiseksi.
MIHIN NDT/Bobath -LÄHESTYMISTAPA PERUSTUU
NDT/Bobath perustuu nykyaikaisiin teorioihin ja syvään asiantuntemukseen lapsen sensomotorisesta kehityksestä sekä lihasjänteydestä ja siitä miten ne ovat yhteydessä somatosensoriikan, havaintomotoriikan ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen.
LIHASJÄNTEYDEN MERKITYS LAPSEN KEHITYKSEEN
Normaali lihasjänteys mahdollistaa lihaksiston ja nivelten hyvin ajoitetun, sulavan yhteistoiminnan: liikkumista ja toimintaa kuvaavat sopusuhtaisuus, sujuvuus, tarkoituksenmukaiset painovoimalinjaukset, rytmisyys ja yhteensopivuus. Tämä kaikki tuo monipuolisuutta yksilön elämään. Lihaksiston ja nivelten sulava yhteistoiminta on yhteydessä tasapainotaitojen kehittymiseen ja edistää myös eri aistitoimintojen kehittymistä. Myös esimerkiksi pureskelu, sanojen muodostaminen, käsialan nopeus ja rytmi kehittyvät.
NDT/Bobath –lähestymistavassa perehdytään tarkasti myös siihen miten ja miksi poikkeava lihasjänteys hankaloittaa lapsen sensomotoriikkaa ja sen myötä osallistumisen mahdollisuuksia .Poikkeava lihasjänteys aiheuttaa yksipuolista toimijuutta ja epätarkoituksenmukaisia linjauksia ja epärytmisyyttä. Nämä voivat ilman terapiaa johtaa lihaskireyksiin ja pysyviin liikerajoituksiin.
NDT/Bobath –terapeutti, terapiassa harjoitteleva yksilö ja hänen lähipiirinsä työskentelevät yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. NDT/Bobath –terapeutti tuo terapiatyöskentelyyn taitonsa vakauttaa tai muuttaa lihasjänteyden aiheuttamia haittoja yksilölle. Näin yksilön motorinen oppiminen mahdollistuu. Liikkuminen, leikkiminen, ruokailu ja kommunikaatiotaidot monipuolistuvat. NDT/Bobath –terapeutti pitää katseensa aina yksilön tulevaisuudessa ja pohtii miten nyt tehdyt tai tekemättä jätetyt toimenpiteet ja ratkaisut ovat yhteydessä yksilön tulevaisuuden toimijuuteen.
Yksilön oma aktiivisuus on terapiaharjoittelun keskiössä. NDT/Bobath –terapeutti osaa mahdollistaa palaute – ennakointi –järjestelmän kehittymisen yksilöllä ja sitä kautta motorinen oppiminen edistyy.
MAAILMANLAAJUINEN LÄHESTYMISTAPA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUEKSI
NDT/Bobath –lähestymistapaa opiskellaan ympäri maailmaa ja esimerkiksi Euroopassa vuosittain noin 700 fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttia opiskelee ja valmistuu NDT/Bobath – terapeuteiksi. He usein kuvaavat NDT/Bobath –koulutusten aikana kehittyneensä terapiataidoissaan sekä saaneet työkaluja tutkivaan, kysyvään, pohtivaan ja analysoivaan työotteeseen aikaisempaa enemmän. NDT/Bobath – taidot ja terapeutin pohdiskeleva työote edistävät myös lapsella oman yksilöitymisen ja eriytymisen kehittymistä ja mielen hyvinvointia, tärkeitä osallistumisen mahdollistajia.
Karla Pesonen-Wikman 2020
NDT/Bobath-lähestymistapa puheterapiassa
NDT/Bobath -puheterapiassa vaikutetaan lapsen liian korkeaan tai matalaan lihasjänteyteen, ja siten luodaan mahdollisuus parempaan hengitykseen, äänentuottoon sekä oraali- ja puhemotoriikan kehitykselle. Kokonaismotoriikan hallinnan avulla helpotetaan kontrolloitujen ja eriytyneiden liikkeiden kehitystä, ja edistetään siten kommunikaation ja syömisen valmiuksia.
Vauvaikäisten puheterapia
Vauvaikäisten puheterapia painottuu oikeiden syömismallien ja varhaisen kommunikaation kehityksen tukemiseen sisältäen intensiivisen vanhempien ohjaamisen näissä asioissa.
Lasten puheterapia
Lasten puheterapian tavoitteet (n. kahden vuoden iästä lähtien) ovat jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisiä puhevamman tyypistä ja vaikeusasteesta riippuen. Puhekyvyttömän lapsen puheterapiassa puheen kehityksen tukemiseen liittyy puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin harjoittelu ja käyttö.
Aikuisten puheterapia
Aikuisiässä puheterapiaa voidaan vielä järjestää jaksoina tarvittaessa esimerkiksi puheen selkiytymiseen, äänen käyttöön tai kommunikoinnin apuvälineen käyttöön liittyen. Puheterapiajakso voi olla tarpeen myös kommunikointitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi.
NDT/Bobath-lähestymistapa toimintaterapiassa
Kuva: Liisa Uski, Media artist’s adventure
NDT/Bobath -toimintaterapiassa pyritään tukemaan lapsen leikkiä, koulunkäyntiä ja omatoimisuutta vaikuttamalla lihasjänteyteen ja ohjaamalla oikeita liikemalleja. Toimintaterapiassa vahvistetaan muun muassa käsien ja näön käyttöä, erilaisia aistitoimintoja sekä hahmotusvalmiuksia, jotka ovat pohjana lapsen taidoille.
Kirjallisuutta
Autio Tuire:
Liiku ja leiki. Motorisia perusharjoitteita lapsille. VK-kustannus Oy.
Bly Lois:
Facilitation Techniques Based on NDT Principles. 1999.
Bly Lois:
Motor Skills Acquisition in the First Year. Therapy Skill Builders. 1994.
Campbell Susann K., Vander Linden Darl W., Palisano Robert J.:
Physical Therapy for Children. Third edition (+DVD). Saunders Elsevier. 2006.
Einspieler Christa, Prechtl Heinz F. R., Bos Arend F., Ferrari Fabrizio, Cioni Giovanni:
Prechtl´s Method on the Qualitive Assessment of General Movements in Preterm, Term and Young Infants (+ DVD). Mac Keith Press. 2004.
Niemelä Pirkko, Siltala Pirkko, Tamminen Tuula (toim.):
Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. 2003.
Piper Martha C., Darrah Johanna:
Motor Assessment of the Developing Infant. Saunders Elsevier. 1994.
Salpa Pirjo:
Lapsen liikkumisen kehitys – Ensimmäinen ikävuosi. Tammi. 2007.
Salpa Pirjo, Autti-Rämö Ilona:
Lapsen ensimmäinen vuosi, kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Tammi. 2010.
Sandström Marita, Herrala Helinä, Kahrola Tytti:
Psykofyysinen ihminen. WSOY. 2008.
Sandström Marita:
Psyyke ja aivotoiminta - neurofysiologinen näkökulma. WSOY. 2010.
Sandström Marita:
Ratsastusterapian vaikutukset neurofysiologian ja tutkimustulosten näkökulmasta. Helsinki: Suomen kuntoutusliitto ry. 2000.
Schulman Marja:
Vauvahavainnointi - oppia observoimalla. Therapeija-säätiö. 2003.
Sillanpää M., Herrgård E., Iivanainen M. (toim.):
Lastenneurologia. Kustannus Oy Duodecim. 2004. 2. uud. painos.
Sinkkonen Jari, Kalland Mirjam:
Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. WSOY. 2005. 4. painos.
Woolfson Richard C.:
Vireä vauva. WSOY. 2006.
Touhukas taapero. WSOY. 2006.
Virkku vekara. WSOY. 2001.
KIRJALLISUUTTA SYÖMISEN JA NIELEMISEN ONGELMISTA JA TERAPIASTA:
Arvedson Joan, Brodsky Linda:
Pediatric swallowing and feeding assessment and management (Early childhood intervention series). Singular publishing Group. Inc., 41th Street, San Diego, California92105-1197.
Suzanne Evans Morris, Marsha Dunn Klein:
Pre-feeding skills. Therapy Skill Builders. 1987. A division of Communication Skill Builders, 555 Academic Court, San Antonio, Texas.
Palmer, M M., Crawley,K., Blanco,I.:
Neonatal oral-motor assessment scale: a realibility study. Journal on perinatalogy 1993; 13(1):28–35.
KOMMUNIKAATIOON LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA:
Launonen, Korpijaakko-Huuhka (toim.):
Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsingin yliopisto: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 1996.
von Tezchner, Martinsen:
Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. 1999.
Siiskonen, Aro, Ahonen, Ketonen (toim.):
Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. PS-kustannus. Jyväskylä. 2004. kirjatilaus@nmi.fi (Niilo Mäki Instituutti).
Kunnari, Savinainen-Makkonen (toim.):
Mistä on pienet sanat tehty. Lasten äänteellinen kehitys. WSOY. 2004. WSOY/ Tilauskonttori, Porvoo, puh. 019 576 26.
Launonen, Kaisa:
Vuorovaikutus - kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto ry. Helsinki. 2007.
Lisää kirjallisuuslähteitä tulossa!
Linkkejä
NDT/Bobath -lähestymistapaan liittyviä verkkosivuja
www.fysioterapia.net
www.toimintaterapeuttiliitto.fi
www.puheterapeuttiliitto.fi
www.papunet.net
www.dotolearn.com
www.bobath.org.uk
www.bobath-ndt.com
www.ibita.org
www.ndta.org
